Oikeus perusopetukseen

Opettajien ammattijärjestö (OAJ) esittää omana täsmennyksenään hallituksen esitykseen koulujen työrauhasta, että sitä muutettaisiin niin, että perusopetuksen ja lukion rehtorille tulisi säätää toimivalta evätä oppilaan oikeus opetukseen kolmen päivän ajaksi.

Jos tämä ammattijärjestön toivomus hyväksytään, niin saattaa käydä niin, että se syrjäytynyt häirikköoppilas, joka on purkanut pahaa oloaan häiriköimällä koulussaan siihen malliin, että rehtori evää häneltä oikeuden osallistua opetukseen, siis käydä koulussa, kolmen päivän ajaksi. Eli rehtori tulee näin järjestäneeksi syrjäytyneelle oppilaalle tilaisuuden syrjäytyä yhteiskunnasta päätoimisesti kolmen päivän ajaksi.

Useimmiten koulu on se ainoa paikka, joka enää kiinnittää peruskouluikäisen syrjäytyneen nuoren yhteiskuntaan. Tällä 3 päivän karenssimääräyksellä tätäkin mahdollisuutta kavennetaan.

Opiskelurauha yleisopetuksessa tulee puolestaan turvata kaikille oppilaille. Tämä merkitsee häiriötekijöiden eli siis myös opetusta häiritsevien oppilaiden häiriköinnin eliminoimista. Mielestäni kuitenkaan tämä 3 päivän karenssi ei ole kestävä vaihtoehto, vaan sen vaikutus häirikköoppilaaseen on usein päinvastainen ja 3 päivän kuluttua oppilas palaa kouluun entistä syrjäytyneempänä ja häiriköivämpänä.

Ainoana vaihtoehtona näen tässä resurssien lisäämisen, joka voisi toteutua pienempinä opetusryhminä, erityisopetuksen lisäämisenä sekä oppilashuollollisten voimavarojen kasvattamisena. Lisäksi normaaliin peruskoulun yleisopetukseen sopeutumattomille oppilaille työpajamuotoinen peruskouluopetus on varteenotettava vaihtoehto.